torstai 27. helmikuuta 2014

Meg ja Wendy

Meg sietää Wendyä yllättävän hyvin. Pelkäsin koko loppu syksyn ja tammikuun, että miten Mgillä ja pennulla tulee menemään yhdessä. Pohdin mitä teen, jos Meg alkaa käyttäytyä pentua kohtaan agressiivisesti. Onneksi on mennyt hyvin. Meg komentaa Wendyä, jos on aihetta ja leikkii Wendyn kanssa, kun se itse haluaa. Meg antaa Wendyn juoda samasta vesikupista ja syödä samaa luuta. Olen ylpeä Megistä, kun se kestää Wendy repimisen ja roikkumisen. Minä en ainakaan jaksaisi sellaista. Toivon, että tulevaisuudessakin Wendy ja Meg tulevat hyvin toimeen ja, että ongelmia ei tulisi. On tietenkin mahdollista, että kun Wendy lähestyy täysikasvuisuutta sillä ja Megillä tulee riitoja. Täytyy toivoa, että Meg takuu alistaa sen niin hyvin, että Wendy ei edes yritä mitään korkeammalle pääsyä. Nyt jo olen huomannut miten Wendy alkaa murista Megille, kun sitä ärsyttää Megin välinpitämättömyys. Meg hämmentyy tällaisissa tilanteissa. Se ei ole tottunut, että pieni pentu murisee sille. 

Olen yrittänyt ottaa Wendytä ja Megistä nättiä yhteiskuvaa, mutta se ei ole vielä onnistunut. Wendy ei halua istua aivan Megin viereen, koska kuitenkin vähän pelkää Megiä ja kunnioittaa sitä. Wendy ei myöskään pysy kovin pitkään paikka-asennossa istuen. Ehkä sitten joskus myöhemmin. 

Tässä muutama kuva Megin ja Wendyn leikeistä:






Wendy työntää päätään koko ajan Megin suuhun ja nuolee Megiä huulilta. Wendy osoittaa tällä kunnioitusta. Se on hyvä merkki. Välillä kuitenkin tuntuu, että ei tiedä leikkii kaksikko vai yrittääkö Mg saada Wendyä pois luotaan. Näissä kuvissa ne milestäni kuitenkin leikki selvästi, koska Meg itse hakeutu tilanteeseen ja örisi pehmeästi.





Arki



Meillä on alkanut arki. Wendy on ollut neljänä päivänä yksin kotona portin takana 4-6 tuntia päivässä. Hyvin on mennyt. Yhtenä päivänä, kun pikkuveljeneni oli tullut kotiin, Wendy ja Meg olivat leikkineet yhdessä olohuoneessa. Meg oli taas käyttänyt aivojaan ja saanut portin auki. On se älykäs koira. Opettaakohan se sitten Wendyllekin miten laatikot ja jääkaapin saa auki. 



Aamulla herätään kuuden aikaan ja tehdään perus aamutoimet. Wendy saa aamuruoan, käy ulkona ja leikkii. Lähdemme vuorotellen kouluun ja töihin ja Meg ja Wendy jää kotiin keskenään n.8.30-13.30. Pidämme Wendyä vielä päivien aikana portin takana, jotta se ei pääsisi kiusaamaan Megiä ja, jotta se osaisi oppisi rauhoittumaan myös yksin huoneeseen eikä tarvitse Megiä tuekseen yksinoloon. 



Söpö ravistuskuva<3


"Puhuksää mulle?"


Wendy on kasvanut meillä ollessa hirmuisesti. Ei tule edes ajatelleeksi sen kokoa ja sitten yhtäkkiä tajuaa miten iso se jo on. Maanantaina painoa oli pikkaisen vajaat kolme kiloa eli se on meillä ollessa kasvanut kilon verran, mikä on aika paljon noin pienellä koiralla. Pennun pyöreys häviää koko ajan ja Wendy alkaa näyttämään muodoiltaan aikuiselta koiralta. Hui kauheaa! Kohta se ei olekaan se pieni pentu vaan nuori koira. Viikon päästä tulee kolme kuukautta täyteen! Kasvun myötä valjaat jäävät kohta pieneksi ja mennään varmaan ensiviikolla ostamaan uudet, säädettävät valjaat. Haluan ostaa Wendylle Julius k9-valjaat, kun se on täysikasvuinen. Niitä ei voi säätä paljoa, joten joudun ostamaan tässä välissä yhdet valjaat.


Wendy tykkää touhuilla ulkona kaikenlaista. Kun vien sen pissalle ulos, se mielummin leikkii kävyillä kuin tekee tarpeensa.


Wendyllä on muutettu ruokarytmiä sen verran, että se saa neljän aterian sijasta kolme ateriaa, koska kukaan ei ole antamassa sille ruokaa aamupäivällä. Olen myös antanut Wendylle uusia lihoja kuten sikaa, nautaa ja lohta. Ruoka on maistunut hyvin ja vatsa toimii loistavasti.



Wendy tykkää leikkiä toisten koirien, etenkin pentujen kanssa. Harmikseni päästään leikkimään vain kerran viikossa, pentuleikkikoulussa. Olisi kiva, jos päästäisiin useamman kerran viikossa kuluttamaan energiaa riehumiseen. En kuitenkaan tunne läheltä yhtäkään pentua eikä me käydä vielä pitkään aikaan kunnon lenkillä eli ei siis tavata vieraita koiria. Toisaalta olisi hyvä tutustua jo pienenä erilaisiin koiriin, mutta riskinä on kuitenkin se, että se saisi jonkun taudin, kun Wendyä ei ole vielä rokotettu. Vieraita aikuisia koiria ei siis vielä tavata. 


Nämä kuvat on viikon takaisesta leikkikoulusta. Mennään taas huomenna sinne.


Hyvää viikonloppua ja terveiset Wendyltä!


tiistai 25. helmikuuta 2014

Helsinki

Viime lauantaina lähdimme käymään Wendyn kanssa Helsingissä. Menimme sinne autolla yhdessä muun perheen kanssa ja tulimme takaisin junalla. Helsingissä kiertelimme Kampissa ja Forumilla. Wendy sai paljon ihailijoita. Kymmeniä ihmisiä kävi luonamme ihastelemassa ihanaa pentua. Pari tuli sanomaan jotain ikävää, mutta se ei meitä haitannut. Wendy käyttäytyi hyvin. Kulki hihnassa ja oli sylissä rohkeasti uusia asioita ihmetellen. Wendy käveli liukkailla lattioilla, oli sylissä liukuportaissa, kulki rappuset, käveli tunnelissa ja tutustui ostoskeskukseen ja sen ääniin. Kävimme muutamassa vaateliikkeessä. Myyjätkin tulivat lepertelemään Wendylle. Pari englantia puhuvaa ihmistä tuli luoksemme ja yritin selittää jotain huonolla englannin taidollani vastaukseksi. 



Jossain vaiheessa ajattelin, että voisin käyttää Wendyä ulkona pissalla. Wendy ei tietenkään tajunnut ideaa. Sen mielestä kylmälle kivilaatalle ei voinut tehdä tarpeita. No, tultiin sisälle ja Wendy lorautti sisäänkäynnin matolle. En minä siinä mitään voinut tehdä. Nolotti tietysti, kun ihmiset katselivat inhoten koiraani ja minua. Yksi tuli pitämään kunnon saarnan siitä, että koiraa ei saa pissattaa sisälle. Pyytelin anteeksi ja kerroin, että yritin pissattaa pentuani ensin ulkona, mutta se ei tehnyt tarpeitaan ulos. Tämä ei riittänyt selitykseksi. Nainen jatkoi paapatustaan ja me häivyimme paikalta. Tuollaiset eivät pilanneet kuitenkaan päiväämme. 



Wendy alkoi väsyä ja nukahti syliiini, kun söin Arnoldsista ostettua bagelia. Haisteli ennen nukahtamista niin unelmoiden ruokaani, mutta sai tyytyä lihapulliin. Jouduin kuitenkin herättämään pennun, kun en voinut jäädä pöytään istuskelemaan. Käytiin vielä jäätelöllä ennen kuin lähdettiin junalla takaisin kotiin. 




Rautatieasema ja juna olivat Wendylle kuin tuttuja paikkoja. Pentu ei pelästynyt junasta lähteviä ihmeellisiä ääniä matkankaan aikana. Junassa mentiin lemmikkivaunuun ja laitoin kaulahuivini penkin päälle Wendylle peitoksi ja siihen se pian nukahti. Vieressä istujat ihailivat pentua kovasti sen nukkuessa. Konduktöörikin puheli Wendylle. En ole ennen saanut näin paljon huomiota isossa kaupungissa. Tuntui oudolta, kun joka toinen katseli meitä hymyillen. On tuo kyllä niin suloinen, että en yhtään ihmettele :)



Tällainen lauantai meillä tällä kertaa. 


 Laitoin junassa lattialle metro-lehden pissapaperiksi. Matka sitten menikin nukkuessa eikä paperille tullut käyttöä.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Wendy vauhdissa

Hiihtoloma on päättymässä ja Wendyllä alkaa normaali arki, jota se ei ole vielä kokenutkaan. Olin hoitamassa kaverini koiraa heillä kotona, kun he olivat lomamatkalla. Wendy oli tietenkin mukana. Kaverini koira on samojedin ja keeshondin sekoitus. Oikein komea koira. Pörrö pelkäsi Wendyä ja murisi tälle tämän lähestyessä. Olimme siellä keskiviikosta eiliseen ja hyvin meni. Wendy sai yksinolo harjoituksia, kun käytin Pörröä lenkillä. Yöt se nukkui yhdessä makuuhuoneessa ja hyvin nukkui. Kotona se on heräillyt aina kuuden aikaan. Tuolla ollessa saattoi nukkua yhdeksään tai yhteentoista. Minäkin sain vähän nukuttua univelkoja pois.

Wendyn vauhdikkuudesta sen verran, että neiti on vauhdissa pari tuntia, jonka jälkeen nukkuu pari tuntia ja taas vauhdikas muutaman tunnin. Wendy rakastaa kynien puremista, kenkien kanssa taistelua, maton repimistä ja pahvin/paperin silppuamista tai no oikeastaan kaikki kelpaa. Se keksii aina itselleen tekemistä. Kaikki tavarat jotka ovat sen ulottuvilla saavat kyytiä. Pallot ovat Wendyn mieleen, kun ne liikkuvat, kun niitä tönäisee. Wendy tuijottaa ensin liikkuvaa palloa ja sitten hyökkää sen päällä ja aloittaa pallon heiluttelen ja repimisen. Vinkuleluista Wendy tykkää myös. 

Keskiviikkona, kun menimme kaverilleni Wendy tutki taloa kiinnostuneena ja minä juttelin kaverini kanssa. Toinen kaverini kuuli molskahduksen ja uimisen ääniä ja meni katsomaan uima-allashuoneeseen, että kukas päätti mennä uimaan. Uima-altaan päällä olevan suojan alla räpiköi Wendy. Tietenkin. Eihän se nyt tajua, että suojan päällä ei voi kävellä. Kaverini nosti Wendyn ylös ja huusi minut katsomaan. Hui, että miten säikähdin. Wendy yski ja oksensi muutaman minuutin ja minä kuivailin pentua ja mietin pitäisikö soittaa eläinlääkärille. Pennun täristessä, silmien vuotaessa ja sen heilutellen päätään vieressäni päätin soittaa eläinlääkärille. Soitin ja sieltä sanottiin, että pentua pitäisi kuivailla hiustenkuivaajalla ja pyyhkeellä sekä tarkkailla mahdollisen tulehduksen tulosta ja kuumeen noususta. No, onneksi Wendylle ei tullut mitään ja se oli normaali jo samana iltana. Kai tämä on russeleille tyypillistä. Kokeillaan ensin ja todetaan sitten, että se ei ollut järkevää. Sillä seuraavana päivänä se laski puolet meidän yläkertaan vievistä rappusista alas. Huusin Wendyä alakerrassa, kun en tiennyt mihin se hävisi ja se päätti laskea rappuset alas. Ehdin onneksi puoliväliin vastaan. Ei Wendy tästäkään ollut moksiskaan.

Muut päivät menivät vähän paremmin. Pörrö murahteli Wendylle sen lähestyessä ja Wendy osasi jättää uroksen hyvin rauhaan. Pissalla käynti oli hieman haasteellista, kun heidän pihaa ei ole aidattu ja naapurin piha on aivan vieressä. Wendy ei tietenkään tajunnut rajoja ja huiteli sitten vähän naapureidenkin pihoilla. Luoksetulo toimi onneksi hyvin ulkonakin. 

Alkuviikosta Wendy leikki ensimmäisiä kertoja Megin kanssa. Meg makasi ja molemmat örisivät suut auki. Wendy on aloittanut Megin kiusaamisen. Wendy roikkuu Megin kaulassa ja tunkee päätään Megin suuhun ja nuolee sen huulia. Wendy näyttää alistumistaan ja kunnioitustaan tällä Megiä kohtaa. Megillä vaan meinaa mennä hermot kun toinen roikkuu koko ajan perässä. Wendyn ja Megin kommunikointia on hauska seurata, kun niiden eleet on erilaisia samassa tilanteessa. Joku päivä Meg ärähtää Wendylle kunnolla ja Wendy ehkä tajuaa viestin. Tai sitten ei. Tuntuu, että tuo ei tajua mitä seuraa, kun ärsyttää toista. 

Perjantaina oltiin pentuleikkikoulussa ja hyvin meni. Wendy leikki Elmerin kanssa ja lopussa myös lagottotytön kanssa. Etenkin Wendyllä ja Elmerillä meni leikit hyvin yhteen. Ihana kaksikko!

Tämä olikin vähän sekava postaus, mutta yrittäkää saada selvää mun selityksistä :) Nyt ei ole tullut kuvattua hirveästi. Laitan kuvia taas myöhemmin.

perjantai 21. helmikuuta 2014

Raakaruokinnasta

Meillä koirat syö raakaruokaa. Meg on syönyt pennusta asti. Äiti kiinnostui raakaruokinnasta ennen Megin tuloa ja siitä asti on sitä meillä syöty. Wendyn ruokintatapaa en oikeastaan edes suuremmin miettinyt. Jos Megkin syö raakaa niin miksi Wendy ei söisi. Kustannan itse Wendyn ruokinnan, mutta tämä ei vaikuttanut päätökseeni. Moni ihmettelee miksi syötän raakaa, joka on niin kallista ja työlästä. En tyydy marketin halvimpiin vaan haluan antaa niin hyvää kuin mahdollista. Wendy aloitti raa'alla seuraavana päivänä sen tultua meille ja hyvin on maistunut. 

Broilerin sisäelimiä ja kasvista


Broilerin siipiä jauhettuna ja porkkanaa

Noudatamme läheisessä koirakoulussa teetettyä ravitsemussuunnitelmaa. Wendy syö tällä hetkellä päivässä n. 40g kasvista,n. 40g jotain lihaa tai sisäelimiä ja n. 130g jauhettua broilerin siipeä. Ruoan osuus painosta on pennulla n. 10% ja aikuisella n. 3%. Myöhemmin tulen antamaan jauhetun luun sijasta myös kokonaisia luita.
 

Kävin eilen ostamassa ison erän ruokaa Mustista ja Mirristä. Lihaa ja kasvista on kuudeksi viikoksi ja luuta kahdeksi. Oston jälkeen annan ruokien sulata hieman, jotta saan pilkottua ne sopiviksi paloiksi. Sen jälkeen laitan ne pusseihin ja vien pakkaseen.


Lohta


Broilerin jauhettua siipeä

Haen aina edellisenä iltana seuraavan päivän ruoat jääkaappiin sulamaan ja ennen kuin annan ruoan annan sen lämmetä hetken huoneenlämmössä. Wendy on syönyt aina kaikki, ei ole jättänyt kertaakaan. Välillä annan ruoan kongista tai käytetystä kermapurkista. Olen käyttänyt ruokaa myös koulutuksessa sen mömmöisestä rakenteesta huolimatta. 


Kasviskuutioita


Jauhettua kalkkunaa


Broilerin sisäelinseosta

Raakaruokinnan huonoja puolia on:
-vaikea ottaa matkalle mukaan, ei toki mahdotonta
-vaikea käyttää koulutuksessa
-pitää muistaa aina ottaa sulamaan edellisenä iltana
-ruoka pitää säilyttää pakastimessa ja jääkaapissa
-vie enemmän aikaa
-kalliimpaa (ainakin verrattuna markettimuoniin)



Hyviä puolia:
-tietää mitä koiralle syöttää
-koiran hampaat ja suolisto pysyy hyvänä, pysyy terveempänä
-turkki kiiltää ja on hyvinvoiva
-ruokinta on luonnonmukaista ja monipuolisempaa
-ei kalliimpaa kuin hyvä kuivamuona

Raakaruokintaa ei kaikille sovi, mutta meille sopii ja ollaan oltu tyytyväisiä. En edes osaisi kuvitella syöttäväni koiralleni kuivamuonaa. En kuitenkaan väitä, että olisin kuivaruokintaa vastaan. Jokainen tehköön omat valintansa. 





maanantai 17. helmikuuta 2014

10 viikkoa vanha

Wendy täytti tänään 10 viikkoa. Painoa on tullut viikossa lisää 400 grammaa. Wendy painaa nyt 2,7kg. Yritin ottaa seisotuskuvia Wendystä äidin avustuksella. Ei kauhean hyviä, mutta vähän näkyy rakennetta.


Maa oli niin kylmä, että Wendy piti yhtä tassua koko ajan ilmassa. Ei löytynyt montaa kuvaa, joissa kaikki neljä tassua olisi maassa. 

Käytiin äsken meidän pihalla ja tiellä harjoittelemassa hihnassa kulkemista. Pihalla se sujui oikein hyvin, mutta tiellä meinasi hajut kiinnostaa enemmän kuin lihapullan palat. Saatiin kuitenkin onnistuneitakin pätkiä. Tassut jäätyivät nopeasti niin ei voitu kauaa olla ulkona.


Näin meillä vietetään pitkiä päiviä. Luuta syöden. Molemmilla koirilla on omat luut. Megiä tosin tahtoo kiinnostaa Wendyn luu enemmän kuin oma.
Hauskaa viikon alkua kaikille!




sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Yksinolo

Meillä on haaste. Nimittäin Wendyn yksinolo. Ollaan harjoiteltu yksinoloa niin, että jätän sen toiselle puolelle porttia ja palkkaan muutamien sekuntien välein. Pisimmillään Wendy on ollut hereillä portin takana kymmenisen minuuttia. Yöt se nukkuu portin takana kodarissa ja useimmat päiväunetkin. 
Heti, kun Wendy herää se haluaa pois ja alkaa rääkymään. En tietystikään huomioi sitä sen haukkuessa ja rääkyessä portin takana vaan odotan, että se hiljenee ennen kuin päästän sen pois. Viikon päästä joudun kuitenkin jättämään sen 4-6 tunniksi yksin portin taakse ja siitä ajasta se on osan hereillä. En tiedä pitäisikö ensin harjoitella portin takana olemista pitkiä aikoja niin, että olemme kotona vai suoraan niin, että emme ole. 


Wendy sai tänään maistella Megin raakaa luuta ja omaa naudannahkaluuta. Tuo nahkaluu haisee ihan hirveälle, mutta maistui kyllä Wendylle.


Tänään Wendy oli pari tuntia yksin kotona. Se nukkui tosin varmaan koko ajan. En tietystikkään ole varma, mutta ainakin se oli hiljaa kotiin tultaessa. Ehkä se vain tottuisi iyksinolemiseen pikkuhiljaa. Jätettäisiin nyt viikon ajan välillä puoleksi tunninksi, välillä kolmeksi. Huomaisi varmasti jossain vaiheessa, että rääkyminen ei auta.



Wendy on alkanut tykkäämään ulkoilusta. Enään se ei mene äkkiä pissalle vaan juoksentelee, haistelee ja leikkii ennen kuin käy tarpeillaan. Tänään se löysi Megin pallon lumesta. Ihan mielissään vingutteli ja kuljetteli sitä kuin aarrettaan.




Wendyllä on ollut pari päivää kaulapanta koko ajan kaulassa ja hyvin se on tottunut siihen. Enään ei rapsutella kaulaa niin kuin aluksi tehtiin. Tänään aloitettiin istu-käskyn harjoittelu. Seuraaminen, katsekontakti, luoksetulo ja jätä-käsky sujuvat jo hyvin. Wendy osaa käskyt seuraa, täällä, jätä, Wendy ja panta. Käskyt eivät tietenkään ole vielä täysvarmoja, mutta hyvin ne sujuvat. On tuo oppivainen pentu!







lauantai 15. helmikuuta 2014

Ystävänpäivän leikit

Oltiin eilen illalla tunti leikkimässä pentuleikkikoulussa läheisellä koirakoululla. Wendyn veli, Kirppu, oli siellä myös. Wendyllä ja Kirpulla sujuivat leikit hyvin. Kolmantena pienenä pentuna siellä oli tiibetinspanielin, perhoskoiran ja mäyräkoiran sekoitus, Elmeri. Aivan hirveän suloinen oli. Pennut leikkivät ihanasti yhdessä. Mennään varmasti ensi viikolla uudestaan. 


Aluksi Wendyä jännitti hirveästi. Istui ja vapisi vieressäni. Pian kuitenkin älysi, että täällähän on kivoja kavereita. Pääsivät revittelemään oikein kunnolla. Wendy ei ole päässyt leikkimään oikeen kenenkään kanssa, kun Noomi ja Meg eivät lähde leikkiin mukaan. Oli ihana nähdä miten hauskaa pikkuisilla oli.


Kuvat ovat melko huonoja, kun valoitus oli niin huono. Enkä myöskään osannut säätää oikeita asetuksia. Yrittäkää kestää :)


Leikkikoulun ideana oli myös se, että harjoiteltiin luoksetuloa ja rauhoittumista. Kesken leikin kutsuttiin pentu luokse ja palkattiin. Pidettiin hetki sylissä, jotta ne oppisivat rauhoittumaan. Wendy oli Kirpun ja Elmerin kanssa "pienten puolella". Toisella puolella oli vanhempia ja isompia pentuja.


Wendy totteli loistavasti luoksetulokäskyä. En olisi osannut arvata, että harjoitukset olisivat jääneet noin hyvin mieleen. Lihapullat ovat siis tehonneet. Haluaisin laittaa tänne videopätkää pentujen leikeistä, mutta en osaa tällä iPadillä. Kirjoitan kaikki postaukset tällä hetkellä iPadillä, kun meillä ole tietokonetta.


Tälläinen oli meidän ystävänpäivä<3







torstai 13. helmikuuta 2014

Viikko sitten...

... meille saapui pieni ja utelias russelin pentu. Viikossa olen oppinut tuntemaan koiraa paremmin ja meistä on tullut läheiset. Wendy näyttää luonnettaan enemmän joka päivä. Viikossa se oppinut paljon asioita ja se on tottunut elämään meillä. 

Meg on myös hyväksynyt uuden tulokkaan. Wendystä huomaa kuinka se kunnioittaa Megiä. Lähestyessä kiemurtelee, lipoo huulia, menee selälleen ja siihen malliin. Meg katsoo korvat höröllä pennun käytöstä ihmeissään, käy ehkä haistelemassa ja lähtee pois. Olen ylpeä Megistä, kun se kestää riehuvaa kakaraa. Monet koirat osoittaisivat ärsytyksen murisemalla, Meg vain lähtee pois. Jos Wendy ylittää rajan tulemalla Megin pedille sen nukkuessa siinä tai repimällä häntää Meg vilauttaa hampaita ja murahtaa. Wendy ymmärtää viestin ja lähtee pois alistuin ja kiemurrellen.


Wendy löysi eilen rappuset, jotka vievät yläkertaan. Se ei ollut aiemmin mennyt ylös, mutta yhtäkkiä se hävisi johonkin ja löysimme sen yläkerrasta. Kokonaan uusi maailma, kivaa! Portaat on vaikea mennä, mutta ovat vissiin sen arvoiset, kun Wendy aina jaksaa mennä uudestaan. Alas ei tosin vielä osata tulla. 
Kun luin kirjaa, Wendy oli löytänyt ihanan nukkumapaikan: mummin virkkaamaan pyykkikorin, jonka pohjalla oli ihania, turvalliselle tuoksuvia vaatteita. Voi pientä<3


Olin tänää koulussa koko päivän. Wendy jäi kotiin isän kanssa. Hyvin oli kuulema mennyt. Huomenna taas uusi päivä. Mitäs huomenna tehtäisiin? Ainakin ollaan kotona ja leikitään.

Öitä!