Käpymaailma

Meidän pihasta on tullut käpymaa! Torstaina enoni kävi kaatamassa meidän pihalla puita ja yksi niistä

oli iso kuusi. Kaikki kyseisen kuusen kävyt lojuvat nyt pitkin pihaamme. Wendy oli aivan riemuissaan. Ei tarvitse enään etsiä käpyjä, kun niitä on kaikkialla. Ongelmaksi koitui vain se, kun käpyjä on niin paljon, että Wendy ei osaa päättää minkä niistä ottaisi. Hassu pentu! :)

Käpyä valkkaamassa...

"Tää tuoksuu niin hyvälle."

Aurinko paistoi ja Wendy viihtyi käpyineen ulkona. Koulun jälkeen se oli torstaina ja perjantaina monta tuntia ulkona leikkimässä kävyillä ja risuilla. Megkin nautti auringosta ja pötkötteli ulkona. Minusta on ihanaa, kun Wendy viihtyy ulkona. Samalla se tekee tarpeensaki, mikä helpottaa minunkin elämää. Ainoa stressaava tekijä on aidan reikäisyys. Pihaamme kiertävässä aidassa on useammassa kohtaa aukko ja minä olen sitten parhaani mukaan peitellyt niitä. Toivon vain, että ne pitää hyvin, eikä Wendy pääse karkuun. Tuo varmaa vipeltelisi aivan mielissään pitkin pihoja ja teitä. Ehkä jäisi auton alle, mitä en halua tapahtuvan. 

Käpyhullu heittelee itselleen käpyjä.

Sohvi oli meillä perjantaina taas leikkimässä. Virtaa riitti, mutta vasta lopussa, kun oltiin jo lopettelemassa. Ihanasti nuo taas leikkivät. 

Wendy on jo niin ison näköinen! Melkein Sohvin kokoinen pötkylä. Huomenna se täyttää 16 viikkoa ja huomenna mennää rokotukseen Haarajoelle. Kirjoittelen sieltä kuulumisia huomenna tai tiistaina. 

Wendyn tyylillä

Wendyllä on joitain hassuja tapoja ja ajattelin koota niitä tähän postaukseen.

❤️Wendy heiluttelee jalkojaan (juoksee), vinkuu, haukkuu ja lipoo huuliaan nukkuessaan.

❤️ Wendy tykkää leikkiä hännällään. Usein tylsistyessään se pureskelee ja jahtaa häntäänsä.

❤️Wendy rakastaa kaikkea kolisevaa ja rapisevaa kuten muovipulloja, käpyjä ja paperia.

❤️Jos kehun Wendyä sen pissatessa, se saattaa lopettaa kesken kaiken ja tulla luokseni herkun toivossa. Useimmiten se jatkaa pissaansa tämän jälkeen.

❤️Wendy osaa rääkyä kuin leijona, naukua kuin kissa, murista kuin karhu ja vinkua kuin lelu. Wendy ääntelee monella tapaa ja olen yrittänyt oppia ymmärtämään mitä mikäkin ääni tarkoittaa. Joku tarkoittaa valittamista toinen taas haluamista johonkin.

❤️Wendy nukkuu vähän milloin missäkin. Lemppari paikkoja ovat syli, lankakori, pyykkikori, vaatekasa ja oma koppa. Nykyään Wendy tykkää nukkua myös auringossa ulkona tai sisällä auringon lämmittämissä paikoissa. Sohva on noussut myös yhdeksi suosikiksi.

❤️Wendy on melko kömpelö, vaikka notkeutta ja tasapainoa tulee koko ajan lisää. Sisällä se saattaa vauhdin hurmassa törmätä seinään tai penkkiin. Ulkona leikkiessä se vetelee kuperkeikkoja vähän väliä.

❤️Wendy ei osaa mennä portaita alas itse (korjaan: tänään se meni ekaa kertaa. Tosin vielä hyvin epävarmasti.) Wendy osaa mennä portaat ylös ja hypätä sohvalta alas. Sohvalle se ei vielä pääse. 

❤️Wendy rakastaa sanomalehtien repimistä. Se saattaa päivän aikana silputa koko pissapaperikasansa.

❤️Wendy tykkää "sukeltaa" leikkiessään kaverilta turvaan. Leikkikoulussa se menee seinien alitse, sisällä sohvan ja keinutuolin alle ja ulkona terassin ja leikkimökin alle.

❤️Wendy inhoaa valjaiden pukemista, mutta suostuu siihen nakkien avulla.

❤️Lenkillä Wendy pelkää hihnaa. Se väistelee sitä ja kiertää aina niin, että sen ei tarvitse koskettaa siihen.

❤️Wendy tykkää syödä lunta ja jäätä. Tosin enää sitä ei voi tehdä, kun jäät sulivat pois.

❤️Wendyn lemppari koulutusherkut ovat kinkku ja nakki. Myös lihapullat ovat Wendyn mielestä hyviä. Kuivia herkkuja me ei olla käytetty hitaan pureskelun takia, eikä Wendy niistä hirveästi pidäkään.

❤️Wendy rakastaa käpyjä. Se juoksentelee pihalla ja heittelee itselleen käpyjä kaiken aikaa.

❤️Wendy ilmaisee asioita aina ääntelemällä. Kun se haluaa jonnekin minne se ei pääse itse se vinkuu/haukkuu/rääkyy merkiksi asiasta esim. syliin, pois sohvalta, sisälle/ulos.

❤️Kun tulen kotiin koirat tulevat innoissaan vastaan tervehtimään. Meg hyppii, mutta Wendy tietää, että hyppimällä ei saa huomiota niin se seisoo/istuu ja murisee/örisee, jotta huomaisin sen. Fiksua eikö vain :D? Ulkopuolinen varmaan katsoisi kummastellen kun toinen koirista ulisee ja heiluttaa koko vartaloaan samalla kun hyppii vasten ja toinen toinen on alhaalla ja murisee :D

❤️Wendy ei ole tuhonnut mitään sanomalehtiä suurempaa. Vaan aina jos se löytää jotain lattialta, se kuljettelee sitä suussaan ympäriinsä ja leikkii sillä. 

❤️Lenkillä, jos vastaan tulee ihmisiä tai koiria, Wendy haluaisi mennä tervehtimään niitä. Namit eivät useimmiten enää kelpaa vaan ohikulkevat vievät koko huomion.

❤️Meillä koirat pyytävät aina, kun haluavat mennä sisään tai ulos. Usein käy niin, että menen päästämään vaikka Wendyä sisään, mutta se ei haluakaan tulla vaan odottaa, että Meg tulisi sen kanssa ulos. Meillä siis käydään ovella pyytämänsä kamua ulos leikkimään.

❤️Musta tuntuu väillä, että Wendyllä on aivoissa jotain vikaa, kun se ei muista käskyjen sanoja lainkaan. Sillä menee sanat sekaisin ja senat sakaisin. Liikkeet se muistaa hyvin, mutta niihin kuuluvia käskyjä ei aina. Tämä vaatii vain harjoitusta ja harjoitusta.

Nyt ei tule muuta mieleen, vaikka on nuita varmaan vielä enemmänkin. Saa kysyä, jos jokin jäi epäselväksi. Kuvat ovat vanhoja ja vain kuvitusta postaukseen. 

Monday

Kirjoitin tämän postauksen keskiviikkona, mutta se ei ollutkaan latautunut. Nyt siis tulee pikkaisen myöhässä.

Maanantai aamuna kävin tuttuun tapaan molempien koirien kanssa aamulenkit erikseen. Olen nykyisin aamuisin tunnista puoleentoista tuntiin koirien kanssa lenkillä ja sen lisäksi koulumatkaan menee parikymmentä minuuttia. En valita. Tykkään olla ulkona ja lenkkeilen koirien kanssa mielummin erikseen.  Kahden koiran kanssa ulkoileminen hihnoissa ei ole kivaa, kun kumpikaan ei osaa kulkea hihnassa. Meg ei siksi, koska joudutaan menemään hitaasti Wendyn takia ja lisäksi Wendystä on häiriötä Megin keskittymiskyvylle. Wendy nyt ei vaan osaa vielä kovin hyvin kulkea sitä vauhtia ja siellä kun haluan, vaan se menee vähän omia reittejään. Haluan pysähtyä aina, kun jompikumpi vetää ja odottaa katsekontaktia, jotta ne eivät oppisi vetämään ja sillä aikaa kun odotan toiselta katsekontaktia, toinen alkaa vetämään. Näin käydessä me seistään paikoillaan ja odotan vuorotellen koirilta katsekontaktia. Ei kiitos! Käyn mielummin erikseen lenkeillä, vaikka se viekin enemmän aikaa. 

Wendy ja Meg jäivät ensimmäistä kertaa koulupäivän ajaksi yksin maanantaina. Unohdin tietysti antaa Wendylle ruoan siinä kiireessä, kun laittelin alakertaa koirille kuntoon. No, onneksi meidän mummi (ja Noomi omistaja) asuu lähellämme. Mummi kävi ystävällisesti antamassa Wendylle ruoan ja samalla katsoi, että miten koirilla oli mennyt. Pelkäsin vähän, että Meg ei osaa käyttäytyä Wendyn kanssa nätisti koko päivää, kun ei pääse sitä pakoon yläkertaan tai ulos. Ajattelin kuitenkin kokeilla, koska koirilla on varmasti hauskempaa yhdessä kuin yksin. Varsinkin tällä viikolla, kun isä, E, T ja T ovat Espanjassa, koirat joutuvat olemaan pidempiä aikoja yksin kotona. Hyvin niillä on mennyt. Molemmat ovat olleet aivan kunnossa kotiin tultaessa. Tänään tosin odotti melkoinen yllätys, kun Meg oli hakenut kaapista muropaketin ja ne olivat yhdessä silponeet paketin ja syöneet sisällön. Olohuone oli murojen ja pahvinpalasten koristelema. Pitäisi varmaan laittaa kaikkiin kaappeihin lapsilukot (tällä hetkellä lukot ovat jääkaapissa ja roskiskaapissa), kun Meg tuntuu osaavan avata kaikki mahdolliset kaapit ja ovet. 

Sovin H:n kanssa, että he tulevat Sohvin kanssa meidän pihalle koulun jälkeen. Terrierit pääsivät vauhtiin ja vauhtia riitti. Hampaat välkkyivät molemmilla ja murinaa kuului myös. Pääsivät vähän kuluttamaan energiaansa. Kuvatkin onnistuivat paremmin kuin lauantaina ja sunnuntaina. Käytiin leikkien jälkeen vielä yhdessä lenkilläkin. Kiitos H, kun pääsit meille!

 

Ystävyksien hellä halihetki <3 :D

Minkähänlainen mahtaa olla Wendyn ilme, kun Sohvi näyttää tuolta :D 

Kuvia oli hauska katsella, kun niihin oli tallentunut niin paljon hauskoja ilmeitä ja asentoja. Satojen kuvien joukosta oli vaikea valita mitkä laittaa tänne ja mitkä ei. 

Mulla oli tänään tarkoitus harjoitella Wendyn kanssa pyöräkopassa oloa, mutta se unohtui. Ehkäpä sitten huomenna. Mulla oli yksi päivä koppa lattialla niin tuo meni heti nukkumaan sinne. Ainakin tykkäsi kopasta. Toivottavasti yhtä paljon myös vauhdissa. 

Rakastan tätä aurinkoista säätä, mikä on jatkunut jo muutaman päivän ajan. Aurinko antaa voimia opiskeluun ja muutenkin elämään. Aurinkoisessa säässä on myös huonot puolet: mä kuvaan liikaa! Innostunut nätistä säästä ja meen ulos kuvailemaan koiria, erityisesti Wendyä ja sitten mä tuskailen, kun en ehdi käydä kuvia läpi ja julkaista osaa täällä. No, mielummin näinpäin kuin toisinpäin. Ehkä tämäkin vähenee, kun kevään alkuinnostus hupenee. 

Koirakavereita

Sunnuntaiaamuna lähdin lenkille J:n ja Tiukun kanssa. Käytiin metsässä kävelyllä. Metsätie oli märkänä, mutta ilma oli ihana. Raikkaassa ja keväisessä ilmassa oli kiva lenkkeillä. Wendy kulki hienosti mukana ja tuli useimmiten kutsuessa luokse. Väillä hajut kiinnostivat enemmän. Täyttyisi etsiä joku extrahyvä herkku luoksetuloihin. Kinkut ja juustot alkavat jo menettää hohtonsa. Aluksi kinkku oli maailman parasta Wendyn mielestä ja se teki mitä vain saadakseen sitä. Nykyään se on sellainen perusherkku. Tämäkin on vain mun viitseliäisyydestä kiinni. Pitäisi vaan ostaa jotain lihapullia tai tehdä itse. Viikonloppuna tai nyt viikolla olisi tarkoitus kypsentää naudan(?) sydäntä Wendylle namipaloiksi. Saa nähdä miten kaun meidän talo lemuaa sen jälkeen ja tykkääkö Wendy edes niistä. 

Vähän tytöt pääsivät leikinkin makuun. Wendy ei tosin meinannut pysyä Tiukun vauhdeissa mukana ja tuntui, että Tiuku ihan tahalleen ärsytti Wendyä juoksemalla niin lujaa, että Wendyllä ei edes ollut toivoa pysyä mukana. 

Viiden jälkeen meille tuli M Stellan ja H Sohvin kanssa. Stella on vajaa puoli vuotias Cavalier kingcharlesinspanieli. Cavalieriksi tosin liian villi :) Stellan muutti käsitykseni spanieleista. Stellalla kun oli energiaa ihan muillekin jaettavaksi. En ollut aiemmin tavannut noin leikkisää ja villiä cavalieria. Stella tosin on vielä pentu. Sintti ja Della (meidän aikaisemmat koirat) ovat olleet huippu rauhallisia koiria ja eivät koskaan leikkineet toisten koirien kanssa. Molemmat ovat kylläkin tulleet aikuisina.

Koirilla riitti vauhtia. Stella ja Wendy tulivat hienosti toimeen. Alkuhaistelujen jälkeen ne leikkivät ja juoksivat kilpaa. Sohvikin oli välillä leikeissä mukana ja koirat vuorottelivat kenen kanssa leikkivät. Välillä Sohvi ja Stella, välillä Wendy ja Sohvi. Hyvin nuo leikkivät kolmistaankin. 

Voi kun kuvat ovat huonoja. Ulkona alkoi hämärtämään ja kuvat ovat siksi huonompia. Kolmea rallia juoksevaa koiraa oli myös hankalaa kuvata lyhyellä objektiivilla, kun ei koskaan ollut tarpeeksi lähellä.

Eilen tuli 15 viikkoa täyteen. Nyt mä olen 15 vuotta ja Wendy 15 viikkoa. Viikon päästä mä olen 16 vuotta ja Wendy 16 viikkoa. Hassua! Tässä hieno seisotuskuva Wendystä. Painoa on tällä hetkellä tasan neljä kiloa. Wendy painaa nyt saman verran kuin Meg (bordercollie) 8 viikkoisena. Tullessaan meille Wendy painoi 2 kg eli paino on tuplaantunut. On tuo kyllä jo hirmu iso. Vielä pari 1,5-2,5 kiloa lisää niin Wendy on täysikokoinen.

Tästä tulikin niin pitkä, että kirjoitan eilisestä erikseen. Miten minä kuvittelin, että saan samaan postaukseen lauantain, sunnuntain ja maanantain :)

 

Aurinkoinen päivä

Lauantai oli mahtava päivä. Sää oli erinomainen. Heräsin aamulla auringon paisteeseen ja siitä oli ihanaa aloittaa päivä. Puolen päivän aikoihin H tuli Sohvin kanssa meille. Sohvin on myös russeli ja ikää Sohvilla on pari vuotta. Tapasin H:n lenkillä viime viikolla ja vaihdettiin puhelinnumeroita. Oli kiva saada koiraihminen lenkkikaveriksi ja Wendylle leikkikaveri. Wendy ja Sohvi leikkivät hyvin yhdessä. Oli ihana katsella niiden temmellystä. 

Kuvat ovat hieman epätarkkoja ja huonolaatuisia, mutta ei se mitään. Koittakaa kestää. En ollut aiemmin kuvannut leikkiviä koiria ulkona, joten asetukset olivat hieman hakusessa. Kyllä mä tässä vielä kehityn :)

Neidit leikkivät tunnin verran, jonka jälkeen lähdettiin käymään vielä H:n ja Sohvin kanssa yhdessä lenkillä. Wendy kulki hienosti hihnassa epäilyistäni huolimatta. Toisen koiran häiriö ei haitannut Wendyä. Luoksetulo ei ollut kovin varma vapaana ollessa ja sitä täytyy ruveta vahvistamaan paljon. Wendyä meinaa kiinnostaa enemmän hajut kuin kinkut. Saatiin me monta onnistunuttakin luoksetuloa, onneksi. 

Hauskaa, kun nuo ovat niin saman värisiä ja molemmat pilkullisia. Vähän kun Wendy vielä kasvaa niin tunnistettavuudesta voi tulla hankalaa. No, ehkä ei kuitenkaan. Rallia nuo juoksivat ja väillä kovaa ääntä pitäen pörisivät. Hauskaa taisi olla!

Lauantain yksityiskuviakin tuli napsittua, kun oli niin hyvä sää. Kuvat ovat niin keväisiä, kun aurinko paistaa. Nuo vähäiset lumetkin sulivat eilisen aikana. Ihanaa kevät tulee!

Teen huomenna postausta eilisestä ja tästä päivästä. Nyt en jaksa enään ruveta muokkailemaan kuvia sitä varten. 

Wendy viihtyy nyt ilmojen lämmettyä hyvin ulkona. Saattaa touhuta kaikenlaista Megin kanssa pihalla monta tuntia. Tarpeetkin sattuu useimmiten ulos. Sisälle tehdään yleensä vain öisin ja koulupäivisin. Ehkä tuosta tulee joskus sisäsiisti :)

Uusi ystävä

Oltiin eilen pitkästä aikaan leikkikoulussa. Viime viikolla ei päästy ja eilen nautittiin senkin edestä. Huono onnisen koulupäivän jälkeen oli kiva päästä juttelemaan koiraihmisten kanssa ja katselemaan pikkuisten telmintää. Leikkikoulussa oli ensikertalainen bullterrieri Pyry, 13 viikkoa. Terriereillä meni leikit hyvin yhteen. Wendy on vähän rajumpi leikkijä, joka tykkää pörinästä ja vauhdista. Tästä syystä leikit kaikkien kanssa ei suju hyvin. Rauhallisempi leikkijä ei yleensä tykkää Wendyn rajuudesta. Pyry on Wendyä huomattavasti isompi, mutta se ei haitannut pentujen menoa. 

Marttakin tuli välillä leikkiin mukaan. Koirilla kävi samanlailla kuin usein lapsillakin. Yksi meinasi jäädä aina ulkopuolella. Kolmistaan oli vaikea leikkiä. Wendy oli porukan pienin, mutta myös kovaäänisin.

 Lentämäänkö lähdössä? :D Oli pakko laittaa tämä kuva, vaikka onkin tärähtänyt. 

Osaa Wendy olla pelottavankin näköinen. Hurjan näköistä ja kuuloista, mutta hauskaa taisi olla.

Luulin, että Wendy on kasvanut tarpeeksi eikä enään mahtuisi seinien alta toiselle puolelle. Olin väärässä. Sieltä se vain sujautti "kivemmalle puolelle" aina, kun vain selkäni käänsin. En tiedä mikä sitä houkuttelee siellä niin paljon. Ehkä se luulee olevansa jo tarpeeksi iso isojen puolelle.

Martta-raukka jäi vähän ulkopuoliseksi, kun terrierit pääsivät vauhtiin.

  Mahtavat leikit olivat taas tänä perjantaina. Tuo on aina yksi viikon kohokohdista. Jaksan opiskella viikon ajan, kun tiedän, että perjantaina on pentuleikkikoulu ja sitten viikonloppu alkaa. 

  Kuvat ovat aikas huonolaatuisia. Pienten puoli on pimeämpi puoli eikä siellä meinaa saada onnistuneita kuvia. Suljinaika on nimittäin pakko laittaa nopeaksi, koska vauhtia on pennuilla sen verran, mutta sitten tulee ongelmaksi kuvien hämäryys. Koska mitä nopeampi on suljinaika sitä pimeämpi kuva. Haasteellista ainakin minulle. Jos joku haluaisi antaa minulle hyviä vinkkejä vauhdikkaiden koirien kuvaamiseen hämärässä, niin otan kyllä ilomielin vastaan :)