oli iso kuusi. Kaikki kyseisen kuusen kävyt lojuvat nyt pitkin pihaamme. Wendy oli aivan riemuissaan. Ei tarvitse enään etsiä käpyjä, kun niitä on kaikkialla. Ongelmaksi koitui vain se, kun käpyjä on niin paljon, että Wendy ei osaa päättää minkä niistä ottaisi. Hassu pentu! :)
Käpyä valkkaamassa...
"Tää tuoksuu niin hyvälle."
Aurinko paistoi ja Wendy viihtyi käpyineen ulkona. Koulun jälkeen se oli torstaina ja perjantaina monta tuntia ulkona leikkimässä kävyillä ja risuilla. Megkin nautti auringosta ja pötkötteli ulkona. Minusta on ihanaa, kun Wendy viihtyy ulkona. Samalla se tekee tarpeensaki, mikä helpottaa minunkin elämää. Ainoa stressaava tekijä on aidan reikäisyys. Pihaamme kiertävässä aidassa on useammassa kohtaa aukko ja minä olen sitten parhaani mukaan peitellyt niitä. Toivon vain, että ne pitää hyvin, eikä Wendy pääse karkuun. Tuo varmaa vipeltelisi aivan mielissään pitkin pihoja ja teitä. Ehkä jäisi auton alle, mitä en halua tapahtuvan.
Käpyhullu heittelee itselleen käpyjä.
Sohvi oli meillä perjantaina taas leikkimässä. Virtaa riitti, mutta vasta lopussa, kun oltiin jo lopettelemassa. Ihanasti nuo taas leikkivät.
Wendy on jo niin ison näköinen! Melkein Sohvin kokoinen pötkylä. Huomenna se täyttää 16 viikkoa ja huomenna mennää rokotukseen Haarajoelle. Kirjoittelen sieltä kuulumisia huomenna tai tiistaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti